Pienen saalistajan suuret luulot

Kuten jo tiedätte, käytän Oivaa valjastelemassa ulkona. Pyrin viemään kissaa pihalle kerran päivässä, jos sää on kelvollinen. Meidän talon pihasta pääsee suoraan metsään, missä ollaan pyöritty paljon Oivan kanssa. Vakiintuneet kulkureitit pyörivät ehkä sadan metrin säteellä kotikerrostalosta, mutta näissä maastoissa riittää kyttäiltävää, vaikkei lähtisi sen kauemmaksi. Ja koska Oiva uskoo olevansa aluetta hallitseva suurpeto, pihahuveihin kuuluu villiriistan vaaniminen.

Syksyn puolella Oiva katseli vielä itseään pienempää metsästettävää. Silloin kyttäiltiin oravia (joita on yhä kiva jahdata) ja pikkulintuja. Loka-marraskuussa Oivan ego alkoi kasvaa ja vaanimisen ihannekohteeksi nousivat pulut. Huomionarvoinen seikka oli, että lintulaudan alla kurisevat lintupullukat olivat ainakin yhtä suuria, elleivät isompiakin kuin Oiva ja niitä oli ruokailemassa parhaimmillaan  yhteensä kaksitoista. Poika ei sitä hätkähtänyt, vaan puluja piti päästä katsomaan aina, kun niitä oli lähettyvillä. Hiiviskeli aina lähelle ja yritti päästä syöksymään niiden kimppuun. Linnut pyrähtivät aina karkuun tai sitten mamman flexisormi oli tarpeeksi vikkelä. Kyyhkyspaisti jäi näin ollen saamatta.

Pulujen kiusaaja.

Kun nyt on siirrytty joulukuuhun ja Oiva on kasvanut lisää, on kasvanut myös jäljitettävien saaliseläinten koko. Oiva on ihan aikuisten oikeesti jäljittänyt jäniksen jo useampaan kertaan. Pupu asustelee viereisen talon leikkimökin takana pöpelikössä. Ei siis ole mikään yllätys, että Oivan uusin villitys on hakeutua sinne melkolailla aina, kun päästään metsään. Toinen ei tajua, että jänis on kaksi kertaa sen kokoinen ja voisi potkaista pikkukissalta niskat nurin. Onneksi metsästysretkillä on hidastava ja raskasaskelinen sidekick, eli minä. Antaa Oivan vaaniskella, minä stoppaan narun aina otollisella hetkellä (eli olen pojan mielestä ilonpilaaja), niin vahinkoja ei pääse tapahtumaan.

Oiva suurempien otusten perässä.

Jos sama meno jatkuu ja mielisaaliit kasvavat sitä mukaa kuin kissa, Oiva metsästää mulle ensi vuonna varmaan hirviä.